Viime akoina treenauksen teemana on ollut vain ja ainoastaan painonpudotus. Homma alkaa jo toimimaan, eli painoa on lähtenyt eikä herkkutelu intoa enää ole. Olisi todella mielenkiintoista tietää mikä vaikuttaa eniten tuohon herkkuhimoon. Toisinaan ei pääse irti herkuista ei sitten millään. Toisinaan pääsee tähän moodiin, että pitää jo väkisellä pakottaa itsensä syömään edes jugurtti kun ei oikeastaan tekisi mieli syödä mitään. Kun Ormo laittoi minut pudottamaan painoa niin hän koko ajan toisti että ei saa kuitenkaan jättää kokonaan syömättä jne jne. Ihmettelin että mitä se nyt vauhkoaa, joo joo, ei ole pelkoa että jättäisin syömättä. Muutama viikon jälkeen huomasin että en halua syödä. Aamulla menen vesijuoksemaan ennen aamupalaa, koska se laihduttaa parhaiten. Hallista ulos päästyä kello on jo lähemmäs kahta. Syön "aamupalan" ja seuraavan kerran syön päiväruuan noin 6 aikaan, kunnes huomaan että kello on jo 8, jonka jälkeen en halua enää syödä. Päivä meni 2 ruualla ja 2h treeneillä. Hmmm...
Lehdissä, kirjojen kansissa ja telkkarissa kommentoidaan vähän väliä "laihduta viisaasti". Mitä sitten on se viisas laihduttaminen? Sitä että ainut mikä kehosta poistuu on rasva.. Suomeksi sanottuna sitä että paino putoaa niin tuskaisen hitaasti, ettei se kannusta ketään pysymään pois herkkujen luota. Minun mielestä viisas painon pudottaminen on sellaista millä paino putoaa. Toisille toimikoon tuo 2 kg/kk. Mä tarviin sen 2kg viikko, jotta homma pysyy elossa. ”Ei niin nopeasti rasva pala”. No varmasti palaa enemmän rasvaa kun sillä että yrittäisin 2kg kuukaudessa ja tuskastuisin ja loppu peleistä paino olisi vaan noussut. Muutaman asian olen yrittänyt huomioida, se on vitamiinien saanti sekä vatsan toiminta. Jos ei ole vessahätä niin keho ei toimi ja taas jos on huono olo vatsassa, turvotusta tai mitä vaan, niin sitten on myös syöty jotain väärää. Hyvin on oikeasti mennyt! Ja paljon parempi olo kuin vanhoilla ruokatavoilla.
Jokainen tyylillään. Sitä sanotaan myös, että painonpudotus äherrykset on ihan turhia koska kuitenkin palaamme aina siihen omaan luontaiseen painoomme. On kylläkin totta, ettei ihmisen pitäisi treenata itseään parempaan kuntoon kuin mitä jaksaa ylläpitää. Jollekin se tarkoittaa, että no en mä sit treenaa, koska en kuitenkaan jaksa jatkaa sitä ikuisuuksiin. Toiselle se taas voi tarkoittaa sitä, että en jätä tämän päivän lenkkiä väliin (tai kurauta tämän viikon/kk treenejä), sillä sen myötä kaikki aikasemmin tekemäni työ on ollut turhaa.
Juuri nyt haluaisin hyppiä. Puristaa kehosta irti kaiken minkä pystyn. Kokeilla kuinka kimmoisasti pystyn hyppimään tai kuinka korkealle pääsen. Seinäkorkeuden hyppääminen on todettu olevan suoraan verrannollinen ihmisen lihassolurakenteeseen, eli kuinka paljon on nopeita soluja suhteessa hitaisiin. Hyppyä en uskalla tehdä, koska niin monesti on sanottu, että ”ÄLÄ NYT PILAA TÄTÄ”, älä käy testailemaan, että joko jalka kestää jne.. Jos nyt pelleilen niin sitten 2kk työ on hukkaan heitetty. Fysioterapeutti sanoi, että mikäli teen hänen harjoituksiaan hyvin, niin kuukauden päästä voin ajaa. KUUKAUDEN!!!!!! Sitten olen ollut 3kk pois pyörän päältä! En sano että jaksan kuukautta odottaa, mutta vielä hetken voi Toinen huomion arvoinen seikka on se, että maailman suurimmat BMX kisat Grandsit jäävät väliin tänä vuonna. Tähtäimessä on kuitenkin MM-kisat ja niissä ei ole vielä menetetty mitään!
Lehdissä, kirjojen kansissa ja telkkarissa kommentoidaan vähän väliä "laihduta viisaasti". Mitä sitten on se viisas laihduttaminen? Sitä että ainut mikä kehosta poistuu on rasva.. Suomeksi sanottuna sitä että paino putoaa niin tuskaisen hitaasti, ettei se kannusta ketään pysymään pois herkkujen luota. Minun mielestä viisas painon pudottaminen on sellaista millä paino putoaa. Toisille toimikoon tuo 2 kg/kk. Mä tarviin sen 2kg viikko, jotta homma pysyy elossa. ”Ei niin nopeasti rasva pala”. No varmasti palaa enemmän rasvaa kun sillä että yrittäisin 2kg kuukaudessa ja tuskastuisin ja loppu peleistä paino olisi vaan noussut. Muutaman asian olen yrittänyt huomioida, se on vitamiinien saanti sekä vatsan toiminta. Jos ei ole vessahätä niin keho ei toimi ja taas jos on huono olo vatsassa, turvotusta tai mitä vaan, niin sitten on myös syöty jotain väärää. Hyvin on oikeasti mennyt! Ja paljon parempi olo kuin vanhoilla ruokatavoilla.
Jokainen tyylillään. Sitä sanotaan myös, että painonpudotus äherrykset on ihan turhia koska kuitenkin palaamme aina siihen omaan luontaiseen painoomme. On kylläkin totta, ettei ihmisen pitäisi treenata itseään parempaan kuntoon kuin mitä jaksaa ylläpitää. Jollekin se tarkoittaa, että no en mä sit treenaa, koska en kuitenkaan jaksa jatkaa sitä ikuisuuksiin. Toiselle se taas voi tarkoittaa sitä, että en jätä tämän päivän lenkkiä väliin (tai kurauta tämän viikon/kk treenejä), sillä sen myötä kaikki aikasemmin tekemäni työ on ollut turhaa.
Juuri nyt haluaisin hyppiä. Puristaa kehosta irti kaiken minkä pystyn. Kokeilla kuinka kimmoisasti pystyn hyppimään tai kuinka korkealle pääsen. Seinäkorkeuden hyppääminen on todettu olevan suoraan verrannollinen ihmisen lihassolurakenteeseen, eli kuinka paljon on nopeita soluja suhteessa hitaisiin. Hyppyä en uskalla tehdä, koska niin monesti on sanottu, että ”ÄLÄ NYT PILAA TÄTÄ”, älä käy testailemaan, että joko jalka kestää jne.. Jos nyt pelleilen niin sitten 2kk työ on hukkaan heitetty. Fysioterapeutti sanoi, että mikäli teen hänen harjoituksiaan hyvin, niin kuukauden päästä voin ajaa. KUUKAUDEN!!!!!! Sitten olen ollut 3kk pois pyörän päältä! En sano että jaksan kuukautta odottaa, mutta vielä hetken voi Toinen huomion arvoinen seikka on se, että maailman suurimmat BMX kisat Grandsit jäävät väliin tänä vuonna. Tähtäimessä on kuitenkin MM-kisat ja niissä ei ole vielä menetetty mitään!
Perus tuhkimon askareet. Myönnettäköön: melkoinen tunne kun puu kaatuu omasta tahdosta!
