
Treenaukseni tapahtuu tulevaa varten. Tällä hetkellä nauttiminen ei ole ollut päällimmäisenä asiana kovinkaan usein. Ensin olin todella iloinen manuaalista, nyt hiertää kun hypyt ei ole tarpeeksi isoja. Huijaan itseäni kuin pikku lasta. Kerta toisensa jälkeen sanon itselleni, että kun saan tuon hypyn menemään niin sitten olen kyllä onnellinen ja aijon vaan nauttia ajamisesta. Sen kun näkisi.
Liian monessa asiassa ihmiset, mukaan lukien itseni, elävät oletuksella että heille kuuluu jokin. Suomalaisena minulle kuuluu ilmainen koulutus, terveydenhuolto, tuki elämiseen mikäli emme itse ansaitse tarpeeksi. Minulle kuuluu eläke koska minulla on aivovamma. Asiat yhtäkkiä muuttuvat lahjoista asioiksi jotka meille kuuluu. Ei kukaan luvannut meille huomista. Ollaan iloisia tästä päivästä, siitä mitä meillä on (ja siitä mitä me itse olemme tänään). Otetaan kaikki extrana.
Vieras buumi on nyt alkanut. Iskä lähtee ja samana päivänä tulee seuraavat vieraat.. siistiä!! :) Kuvissa iskä rakentaa lihaksia huomista varten, minä rakennan treenitelinettä tulevaisuutta varten. Extrana kaupasta löytyi maitorahkaa ja liesituuletin saatiin seinään!!