Sali täynnä ihmisiä. Ihmisiä syytettyinä eri rikoksista. Kaikilla on kuitenkin yhteistä se että he eivät menneet oikeuteen kun heidän piti ensimmäisen kerran mennä. 15-vuotias poika joka on saanut jalankulkijan "tiketin", eikä tullut oikeuteen ensimmäisen kerran koska oli niin peloissaan. Minut kutsutaan puhumaan tuomarille. Hän kysyy olenko syyllinen, sanon olen (turha kiistää ettenkö olisi tehnyt väärin...). Tuomari sanoo; onko sinulla jotain sanottavaa miksi et pystynyt tulemaan oikeuteen sinä päivänä kun piti. Minua rupee ahdistamaan ja itkettämään. Sanon, että koska en ollut maassa silloin. Tuomari sanoo että se ei ole syy. Kysyn voinko selittää tilanteen, hän sanoo voit mutta se ei muuta mitään. Hän kysyy haluanko tulla oikeuteen uudestaan tulkin kanssa. Sanon että en oikein tykkää olla täällä joten miksi haluaisin tulla uudestaan. Yleisö nauraa, tuomari kopauttaa nuijalla pöytää. Tapaus pysyy ennallaan. Maksettava summa $1500.
Kävelen pois. VItuttaa. En sanonut että yritin maksaa ulkomailta. En sanonut sitä.. ja en sanonut tätä. Ei sitä tuomaria olisi varmasti edes kiinnostanut. Totuus on se että en aijo maksaa $1500 heille. Ei mitään järkeä. Vaihdan nimeni ja homma on sillä selvää vanha.
Nyt ei oikein kiinnosta puhua BMX:stä. Käyn nukkumaan. Viime yö ei ollut paras.