Jes! Voin kiesus mikä riemu: MM-pronssi!! Kisoissa oli muutama tärkeä hetki jotka oli edellytystä tämän tuloksen saavuttamiseen. Ajattelin että ylimääräisen hehkuttamisen puolesta kävisin tilanteen läpi ihan faktoina :) Ensimmäinen päivä, eli 20” kisa päättyi siihen että jätin ensimmäisen mutkan auki. Kuinka ollakaan tuohon samaan on kaatunut monta muutakin kisaa. Muunmuassa vuoden 2013 finaalipaikka meni kun jätin viimeisen mutkan auki. Noh, tästä jokseenkin itselleni vittuuntuneena seuraavaksi päiväksi kirjoitin numerokylttini taakse sanat: mene sisään. Alkuerät pääsin tavallaan helpolla. Olin jokaisessa erässä ensimmäinen, kunnes viimeisellä suoralla lopetin polkemisen ja yksi kuski tuli ohi juuri ennen maaliviivaa. En välittänyt siitä koska olin tietoisesti säästellyt energiaa tietäen että ratkaisevat erät, finaalit, on vasta alkamassa. Alkuerien jälkeen näin ajoni videolta ja mitä ihmettä? Aluksi olin edellä, sitten porukka meni ohi, sitten taas ohitin heidät. En ymmärtänyt mitä tapahtui, kunnes huomasin että olin lopettanut polkemisen lähtömäen puolivälissä. Tämä oli todella hyvä video nähdä, koska jatkossa pystyin korjaamaan tämän virheen!! Semifinaaliin sain valita portin kolmantena. Se oli helppoa koska kaksi ensimmäistä ottivat portit 1 ja 2. Minä toki menin kolmanteen. Semi finaalissa ajoin kuin hullu. Tulin itsellenikin yllätyksenä toiseksi (jättäen selvästi taakseni finaalissa toiseksi tulleen). Pistin kaiken peliin. Finaaliin sain valita portin neljäntenä. Ensimmäinen otti ykkösen. Toinen viitosen! Kolmas kakkosen joten minulle jäi kolmas. Laitoin kaiken peliin. Ajo tuntui todella hyvältä. Kunnes tappavan pitkä kolmas suora oli ohi ja minulla ei ollut enää virtaa. Yritin polkea mutta se osoittautui aika epävarmaksi. Viimeisen kummun kohdalla aivoni vain sanoivat: "Kukaan ei tule. Älä ota sitä polkaisua". Ja en ottanut.... ja niin yksi kuski kimposi ohitseni... Jos kimposi koska järjestäjällä oli ongelmia maalikameran kanssa ja he eivät kuulemma käyttäneet sitä. En tajua miten se on mahdollista mutta näin nyt vaan oli. Toinen tai kolmas, yksi ja sama minulle. Surkuhupaisaa on se että alkuerien polkemattomuus tavallaan jäi päälle.. tavallaan annoin aivojeni ajatella näin...Hauska lisätieto oli myös että toisessa semifinaalissa oli kaikki australialaiset ja toisessa kaikki jenkit. Sen lisäksi meidän semifinaalista jatkoon päässeet ottivat sijat 1-4, sekä toisen semin (australialaiset) sijat 5-8.
Matka on ollut pitkä. Se alkaa noin neljän vuoden takaa. Oikeastaan viiden, aina ensimmäisistä MM-kisoistani. Kuitenkin tämä vuosi on ollut selvänä päämääränä neljä vuotta. Pitkän ajan tähtäimellä treenaaminen voi olla tuskastuttavaa, mutta kun matkalla on pieniä tavoitteita niin pitkä matka taittuu tavallaan itsestään. Harmikseni olin koko talven käytännössä kipeänä, joten treenaus ei saanut viimeistä huippuaan, mutta siitä huolimatta tämä tulos on minulle kultaa.
Kolumbiassa apunani ollut valmentaja ja minä finaalin jälkeen :)
