Lapsenvahtina

Viime viikonlopun jälkeen paikalliset BMX porukat on varmaan huolissaan musta, etten ole liikaa itsekseen tai jotain.. Nooh, nyt olen sitten ollut katsomassa yhden perheen lasten perään pari päivää. On kyllä ollut kivaa. Aamut radalla ja vähän lepoa kotona, illalla jotain pientä. Tulevana viikonloppunna on siis Uuden-Seelannin mestaruuskisat, joten useat lapset ovat lomalla koulusta tämän viikon.

Eilen oli poikien koulun hyväntekeväisyystapahtuma, jolla kerättiin rahaa koululle. Erilaisia kisoja, ruokaa ja tivolilaitteita. Sweet as, kuten paikallinen sanonta kuuluu. Kyse ei ole siis sweet ass, vaan kaikki on cool as, easy as.. 4 vuotias poika sanoi minulle: "what a long as knee pads". Minä olin aivan häkeltynyt. Eihän noin saa sanoa. Poika vastasi; wou, those are cool as shoes! Olin entistä enemmän ymmälläni. "Nyt siisti suusi", yritin leikkiä aikuista. Eräs vanhempi mulkaisi minua ja teki "hyss" eleen. Mitä ihmettä? Lapsi kiroilee ja minulle sanotaan, että pitää olla hiljaa. Noh, myöhemmin muutaman mutkan kautta ratkaisin homman. Jälkeen päin taas ihan hauskaa :)

Radalla ajo on mennyt hyvin. Isoin kynnys on ensimmäinen hyppy. Joka toinen kerta se menee hypyksi, kun tarkoitus olisi siis pysyä maassa. Kuitenkin jopa tuntemattomat ihmiset ovat kommentoineet ajoni muuttuneen paljon paremmaksi. En kuitenkaan saa vielä parastani irti, eli ei ole varaa leijua.

Tässä kuva, miten "hyvältä" meno näyttää kun ollaan oltu ilmassa 5 metriä, vaikka tarkoitus oli mennä hyppy-manuaalilla kuten edessä oleva tyttö

Nyt käsissä polttelee uusi kirja, jonka sain BikeNZ:lle työskentelevältä mieheltä.