Kauden ensimmäiset kisat takana. Oli todella mukavaa ajaa. Sijoitukset oli mitä oli, mutta pääasia että kokoajan nousujohteisesti parempaa! Ehkä ensimmäisiä kertoja kun todella tykkäsin kisata.. nooh, olen tykännyt ennenkin kisaamisesta, mutta nyt tykkäsin enemmän. Yleensä kisafiiliksen miulta pilaa jännitys. Onneksi olen oppinut siitä pois! Se ei tosin ole vieläkään itsestään selvää ettenkö jännittäisi, mutta psykologin harjoitteet auttavat tähän paljon. Kumpa olisin osannut hakea apua kisajännitykseen jo aikoja sitten. Kaikille muillekin vinkki, että psykologit eivät ole hulluille, vaan niille jotka haluaa kehittää omaa mielenhallintaansa.
Ajatuksia kisat herätti melko paljon. Ajatukset pyörivät tiukasti yhden teeman ympärillä: kuinka kehittää itseään parhaiten BMX:ssä? Ensimmäisenä on tietenkin urheilijaksi tuleminen. Toivon että uusimmat muutokset elämässäni tekevät minusta urheilijan. Olen viimeisen vuoden aikana tehnyt hyvin paljon urheilun eteen, mutta viimeinen rutistus puuttuu. Luulen että se tulee kun ruokavaliosta on karsittu pois kaikki, siis KAIKKI huono. Ei mitään kerran viikossa romahduksia. Ei mitään sääntöjen kiertämistä: saan juoda jääkahvia jos siinä ei ole kermaa, mutta suklaa-hiput on sallittu. Ei ollenkaan. Ei edes synttärinä. Nyt loppu! Tämän lisäksi olen vihdoin saanut aikataulun jonka mukaan treenaan, eli elän:
Ajatuksia kisat herätti melko paljon. Ajatukset pyörivät tiukasti yhden teeman ympärillä: kuinka kehittää itseään parhaiten BMX:ssä? Ensimmäisenä on tietenkin urheilijaksi tuleminen. Toivon että uusimmat muutokset elämässäni tekevät minusta urheilijan. Olen viimeisen vuoden aikana tehnyt hyvin paljon urheilun eteen, mutta viimeinen rutistus puuttuu. Luulen että se tulee kun ruokavaliosta on karsittu pois kaikki, siis KAIKKI huono. Ei mitään kerran viikossa romahduksia. Ei mitään sääntöjen kiertämistä: saan juoda jääkahvia jos siinä ei ole kermaa, mutta suklaa-hiput on sallittu. Ei ollenkaan. Ei edes synttärinä. Nyt loppu! Tämän lisäksi olen vihdoin saanut aikataulun jonka mukaan treenaan, eli elän:
 TV tarkoittaa siis tasavauhtista lenkkiä. | Tämä ohjelma on voimassa 6 päivää viikosta, 3 viikon ajan, jonka jälkeen en tiedä mitä tulee. Radalla ajoa ei tässä vaiheessa ole paljoa, kuitenkin joka päivä. Tärkeintä on nyt yrittää kuunnella kehoa ja ymmärtää lopettaa jos tulee liikaa. Tästä päästään seuraavaan pohdintaan. Useat BMX-kuski tekevät sprinttejä, eli nopeusharjoituksia ympäri vuoden. Itsellä on selvä kausi ennen tärkeitä kisoja kun niitä tehdään ja viime vuonna tämä toimi ainakin täydellisesti. |
On tosin haasteellista olla nyt hitaampi kuin mihin pystyisi parhaimmillaan. Jopa niin haastavaa, että melkein omatoimisesti lisään sprinttejä aikatauluuni. Sprinteistä puheenollen, minulla on semmoinen olo, että pitäisi käydä useammin salilla. Pitäisi saada voimaa ja paljon! Ei vaan tunnu aikatauluun mahtuvan. Tämän lisäksi radalla ajoa on nyt 1h päivässä. YKSI TUNTI! Tavallisesti olen siellä 3h, useasti enemmänkin. Tosiaan tänään mietin että saatan ruveta heräämään kello 6, jotta kerkeän perheen vanhimman pojan mukaan radalle ennenkuin hän menee kouluun. Yllättäen aikataulusta tulikin taas vähän tiukempi. Sitten on perus bunny-hop ja tasamaa manuaalitreenit, joista melkein enemmän hyötyä kun itse radalla ajosta.
Tosi asia on, että koko ajan ei voi olla huippukunnossa. Se olisi liian rankkaa ja luulen että se pienentäisi mahdollisuutta kehittyä. Tuntuu siltä että olisi pitänyt kuitenkin saada enemmän aikaan, nyt pitäisi olla fitness-mallin näköinen, juosta maraton alle 3h ja ajaa radalla kuin Olympiavoittaja Mariana Pajón. Muistan hyvin kuinka viime vuonna taistelin koko ajan siinä rajoilla, että teenkö liikaa. Muistaakseni harrastan BMX-racingiä sen takia että tykkään ajamisesta... Mitä tässä kuuluisi siis tehdä? Olen taas juoksuttanut oman pääni oravanpyörässä sekaisin.
Tosi asia on, että koko ajan ei voi olla huippukunnossa. Se olisi liian rankkaa ja luulen että se pienentäisi mahdollisuutta kehittyä. Tuntuu siltä että olisi pitänyt kuitenkin saada enemmän aikaan, nyt pitäisi olla fitness-mallin näköinen, juosta maraton alle 3h ja ajaa radalla kuin Olympiavoittaja Mariana Pajón. Muistan hyvin kuinka viime vuonna taistelin koko ajan siinä rajoilla, että teenkö liikaa. Muistaakseni harrastan BMX-racingiä sen takia että tykkään ajamisesta... Mitä tässä kuuluisi siis tehdä? Olen taas juoksuttanut oman pääni oravanpyörässä sekaisin.
| Onneksi minulla on yhä iki-ihana Kari Ormo sanomassa mitä teen ja millon. Kun vaan uskoisin pysyä hänen aikataulussaan :) Tämän lisäksi Marc neuvoo BMX taidoissa minua, sekä Sanna-serkku auttaa ruokavalion kanssa. Mukana on myös sama psykologi kenen kanssa työskentelin viime vuonna, uskomaton muutos minkä hän sai silloin aikaan. Äiti toki hoitaa kaikki miun rästiin jääneet hommat. En tiedä miten pärjäisin ilman sitä. Olen todella kiitollinen kaikille apureilleni. Jokainen heistä on enemmän kun tarpeen!! :) Niin ja jos luulen että teen jotain hyvin niin iskä varmasti osaa neuvoa missä voisin olla parempi ;) |  |
