Keuhkokuva, ei löydöksiä. EKG, ei löydöksiä. Lonkan artro magneetti, löydösiä, joille ei oikein voi tehdä mitään... Viikon päästä jatkuu sydämmen rasitustestillä. Raskasta on urheilijan arki.
Katse positiivisuuteen: Julistan helmikuun uudeksi hippikuuksi. Kokeillaas nyt vähän hippeilyä ja sen tuomaa hyvää oloa. Kaikkea muutakin ihmiset ovat valmiita kokeilemaan jos siitä kerrotan tulevan hyvä olo. Niinpä nyt siis haussa on "hippihyväolo". Minkä takia tämmöinen tempaus? No sen takia että en jaksa enää olla kipeänä. Tämä on ensisijaisesti pyöräilyn takia.
Katse positiivisuuteen: Julistan helmikuun uudeksi hippikuuksi. Kokeillaas nyt vähän hippeilyä ja sen tuomaa hyvää oloa. Kaikkea muutakin ihmiset ovat valmiita kokeilemaan jos siitä kerrotan tulevan hyvä olo. Niinpä nyt siis haussa on "hippihyväolo". Minkä takia tämmöinen tempaus? No sen takia että en jaksa enää olla kipeänä. Tämä on ensisijaisesti pyöräilyn takia.
Hippikuun muutokset:
- ei makeutusaineita
- ei mitään valmis ruokia
- pyöräilyä ja kävelyä enemmän kuin autoilua, terveydenrajoissa.
- hiustenpesu keittiön tuotteilla, ei kaupan shampoolla
- ihon rasvaus aloevera kasvilla, ei kaupan rasvoilla
Tästä voi tulla aika hauskaa. Pääasiassa on se että on onnellinen. Oli tehtävämme maailmassa mikä tahansa, tai mikäli se (yllättäen) muuttuu, niin pitää olla kyky muotoutua uuteen tilanteeseen. Urheilun sanotaan auttavan ihmisen aivojen pystyvän paremmin ottamaan vastaan muutoksia ja olemaan juostava muutoksien edessä. Tämä varmaan tulee siitä että urheileva ihminen on kokoajan jonkinlaisen muutoksen edessä. Urheilevan ihmiset aivot pysyvät aktiivisena, joten muutos on vain yksi ärsyke muiden joukossa josta syntyy uusi ajatus...
Jotkut varmaan kuuntelevat puheessani olevan hieman luovuttamisen sävyjä. En ole luovuttamassa, ja vaikka olisin niin ei siinä olisi mitään pahaa. Luovuttamisella tarkoitetaan eri asioita: toiset sanoo luovuttamiseksi sitä kun ei usko itseensä ja lopettaa, toisinaan taas luovuttaminen on sitä kun päätä on hakattu seinään eikä seinä ole hievahtanutkaan, joten lopettaa pään seinään hakkaamisen. On tärkeää pystyä kauempaa katselemaan tuota ja erottamaan mitkä on mahdollisuudet. Luovuttaminen on joskus sitä kun tajuaa kuinka paljon (enemmän) olympiakullan eteen olisi tehtävä töitä ja tajuaa ettei haluakaan sitä niin paljon.Ehkä mielenkiintoisempaa onkin jokin toinen haave... Tämä on vaan uudelleen järjestäytymistä :) Minä olen tuossa kauempaa katseluvaiheessa.
- ei makeutusaineita
- ei mitään valmis ruokia
- pyöräilyä ja kävelyä enemmän kuin autoilua, terveydenrajoissa.
- hiustenpesu keittiön tuotteilla, ei kaupan shampoolla
- ihon rasvaus aloevera kasvilla, ei kaupan rasvoilla
Tästä voi tulla aika hauskaa. Pääasiassa on se että on onnellinen. Oli tehtävämme maailmassa mikä tahansa, tai mikäli se (yllättäen) muuttuu, niin pitää olla kyky muotoutua uuteen tilanteeseen. Urheilun sanotaan auttavan ihmisen aivojen pystyvän paremmin ottamaan vastaan muutoksia ja olemaan juostava muutoksien edessä. Tämä varmaan tulee siitä että urheileva ihminen on kokoajan jonkinlaisen muutoksen edessä. Urheilevan ihmiset aivot pysyvät aktiivisena, joten muutos on vain yksi ärsyke muiden joukossa josta syntyy uusi ajatus...
Jotkut varmaan kuuntelevat puheessani olevan hieman luovuttamisen sävyjä. En ole luovuttamassa, ja vaikka olisin niin ei siinä olisi mitään pahaa. Luovuttamisella tarkoitetaan eri asioita: toiset sanoo luovuttamiseksi sitä kun ei usko itseensä ja lopettaa, toisinaan taas luovuttaminen on sitä kun päätä on hakattu seinään eikä seinä ole hievahtanutkaan, joten lopettaa pään seinään hakkaamisen. On tärkeää pystyä kauempaa katselemaan tuota ja erottamaan mitkä on mahdollisuudet. Luovuttaminen on joskus sitä kun tajuaa kuinka paljon (enemmän) olympiakullan eteen olisi tehtävä töitä ja tajuaa ettei haluakaan sitä niin paljon.Ehkä mielenkiintoisempaa onkin jokin toinen haave... Tämä on vaan uudelleen järjestäytymistä :) Minä olen tuossa kauempaa katseluvaiheessa.
